Viisas neuvo

Opettajani Sami Minkkinen kertoi viisaan neuvon ja olenkin miettinyt sitä paljon tässä vuosien varrella. Se neuvo menee näin:

”Jokaisessa kohtaamisessa, pidä huoli, että vastapuolella on parempi fiilis tämän kohtaamisen jälkeen, kuin ennen sitä."

Aluksi mietin, että saavuttaakseni tuon tavoitteen MINUN täytyy olla todella karismaattinen, valovoimainen ja supliikki ihminen. Minun täytyy hauskuuttaa ja viihdyttää ihmisiä ja saada heidät nauramaan. Melko vaikeaa… Sitten oivalsin, että olin ymmärtänyt koko asian väärinpäin. Kyse ei olekaan minusta, vaan Hänestä!

Kyse on siitä, että minä teen toisesta ihmisestä ”koko asian”. Annan kaiken huomioni ja aikani hänelle. Annan hänelle sen, mitä hän juuri silloin tarvitsee. Joskus se tosiaankin on naurua, joskus lohdutusta, mutta yleensä se kuitenkin on kuuntelemista.

Kun ihminen kokee saavansa toisen ihmisen täyden huomion, tuntee hän olevansa tärkeä, arvostettu ja merkityksellinen. Omasta kokemuksestani voin sanoa, että kaikkein vaikuttavimpia kohtaamisia ovat olleet sellaiset, joissa toinen ihminen on saanut minut tuntemaan, että koko maailma rajoittuu siihen tilaan ja hetkeen, jossa olemme. Ja niin se on rajoittunutkin, koska sillä hetkellä minä ja minun asiani ovat olleet ainoat asiat hänen mielessään. Ja samoin myös toisinpäin. Tällaiset kohtaamiset ja ihmiset muistaa ikuisesti, sillä ne jättävät vahvan muistijäljen.

Jos siis haluat tehdä hyvän vaikutuksen ja saada toisen ihmisen tuntemaan ikään kuin hän olisi koko elokuvan päähenkilö, niin pidä huoli, että hänellä on parempi fiilis teidän kohtaamisen jälkeen, kuin ennen sitä. Rajaa huomiosi ja keskittymisesi täysin häneen! Ja kuuntele! Silleen niinku oikeesti.